Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa kansalaiset saavat äänestää kannabiksen laillisesta asemasta yhdeksässä osavaltiossa. Varsinkin Kalifornian tuloksella on laajat seurausvaikutukset.
Yhdysvalloissa järjestetään presidentinvaalit tiistaina 8.11. Sen yhteydessä äänestetään kannabiksen laillistamisesta kokonaan Kaliforniassa, Nevadassa, Arizonassa, Mainessa ja Massachusettsissa. Kannabiksen lääkekäytön laillistamisesta äänestetään Floridassa, Arkansasissa ja Pohjois-Dakotassa. Lisäksi Montanassa äänestetään lääkekannabiksen valvonnan helpottamisesta.
Näistä äänestyksistä Kalifornia on tietenkin se tärkein. Kalifornia on suunnannäyttäjä koko maailmalle sekä Yhdysvaltojen suurin osavaltio: laillistaminen siellä kolminkertaistaa kannabiksen kokonaan laillistaneissa osavaltioissa asuvien amerikkalaisten määrän liki 60 miljoonaan.
Kaliforniassa mielipidemittaukset ovat antaneet laillistamisen kannatukselle lukemia 52%:sta aina 64%:iin. Mainessa ja Nevadassa kannatus ei ole aivan niin selvä, näiden osavaltioiden laillistaminen toisi 4 miljoonaa amerikkalaista turvallisen kannabiksen jakelun piiriin.
Nevada on väkimäärästä huolimatta tärkeä osavaltio, koska Las Vegasissa vierailee yli 40 miljoonaa turistia vuosittain. Mielipidemittausten mukaan Nevadassa laillistamisaloite voittaisi 53% - 33%, Massachusettsissa 53% - 40%, Mainessa 53% - 38% ja Arizonassa 50% - 40%.
Floridassa lääkekäytön laillistaminen näyttää mielipidemittausten mukaan varmalta. Florida on väkimäärältään iso, 20 miljoonaa asukasta, ja tärkeä esimerkki muille etelän osavaltioille, joissa harjoitetaan edelleen ankaraa huumepolitiikkaa. Floridan lakien mukaan laillistamisaloitteen pitää ylittää 60% raja, mistä kaksi vuotta sitten jäätiin kaksi prosenttia.
Voitto näissä osavaltioissa nostaisi lääkekäytön laillistaneiden osavaltioiden lukumäärän 25:sta 28:aan ja turvaisi miljoonien ihmisten lääkkeen. 130 miljoonaa Yhdysvaltojen kansalaista asuu tällä hetkellä sellaisissa osavaltioissa, joissa lääkekäyttö on sallittu. Reseptin saaneita potilaita on yli miljoona ja määrän arvioidaan nousevan yli kahden miljoonan kunhan kaikki osavaltiot ovat laillistaneet lääkekäytön.
Montanan äänestys on esimerkkinä siitä, että tiukkoja lakeja halutaan höllentää. Lainsäätäjät tiukensivat lääkekäytön ehtoja vuonna 2011 ja kansalaiset haluavat eroon ankarasta politiikasta potilaita kohtaan. Lääkekäytön laillistaminen sai vuonna 2004 taakseen 62%:n kannatuksen, joten muutos näyttää varmalta.
Kieltolaki ja valehtelemisen kulttuuri
Laillistaminen ei ole silti itsestään selvyys, koska vastustus on organisoitunut edellisiä vaaleja paremmin. Tätä kampanjointia rahoittavat mm. lääketeollisuus, päihdeteollisuus ja vankilateollinen kompleksi. Tämän sekalaisen sotajoukon pääideologi on entinen valkoisen talon huumepoliittinen neuvonantaja Kevin Sabet ja hänen johtamansa järjestö Smart Approaches to Marijuana, SAM. Sabet selittää edustavansa vaihtoehtoa kieltolaille ja laillistamiselle, kolmatta mallia valvoa kannabiksen käyttöä.
Sabet osallistui syyskuussa laillistamiskeskusteluun Bostonissa, Massachusettsissa. Faktatiedon esittämisen sijaan hän vetosi ihmisten pelkoihin nostamalla esille kaksi karkkipussia, joista toisen hän väitti sisältävän kannabismakeisia.
“Vanhempien tulisi kysyä itseltään, osaavatko he erottaa huumekarkkeja sisältävän pussin tavallisista karkeista”, hän hehkutti.
Keskustelun jälkeen hän jätti karkkipussit vartioimatta takahuoneeseen, mistä paikallinen kannabisaktivisti nappasi ne ja vei tutkittaviksi. Kokeissa paljastui, ettei kummassakaan pussissa ollut kannabiskarkkeja, mikä olisikin osavaltion lakien mukaan ollut rikos. Jälkikäteen Sabet joutui julkisesti myöntämään huijanneensa yleisöä.
Sabet ja SAM ovat jäänne siitä kieltolain luomasta valehtelun kulttuurista, joka rapauttaa yhteiskuntaa heikentämällä yleisön luottamusta siihen, että julkisen keskustelun osapuolet käyttävät rehellisiä ja tarkistettavia argumentteja. Vuosikymmeniä kestäneestä valehtelemisesta on vaikeampi päästä eroon kuin huumeriippuvuudesta, koska sillä on saatu rahaa ja valtaa.
Kolmannen vaihtoehdon sijaan Sabet edustaa vanhaa huumesotaideologiaa, mistä kertoo hänen osallistumisensa vankilateollisen kompleksin lobbausfirman World Federation Against Drugs, WFAD, toimintaan, mistä hänelle myönnettiin vuonna 2014 Nils Bejerotin palkinto.
Sabetin ja SAM:n keskeinen argumentti on se, että kannabiksen laillistaminen on suuryritysten vedätys luoda uusi miljardibisnes ihmisten heikkouksista. Kieltolakilobbya ei huoleta se, että meksikolaiset huumekartellit ovat vuosikymmeniä tehneet miljardien voittoja ilman ikärajoja.
Samoin heitä ei ole huolettanut lainkaan se, että kieltolaki on tehnyt vankilateollisen kompleksin toimijoista rikkaita. Huumesota on ollut niin iso bisnes ja tärkeä tekosyy valtioiden sortokoneistoille tunkeutua ihmisten yksityisyyteen kaikkien ihmisoikeuksien ja perustuslakien yli, etteivät ne tahot hevillä luovu saavuttamistaan valta-asemista ja eduista.
Tämä Sabetin esille nostama sotapropaganda näkyy myös tutkimuksissa, jotka nostavat laillistamisen ongelmia esille liioittelemalla tilastoja ja toisaalta sivuuttamalla selkeitä tuloksia.
Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area, RMHIDTA, on yksi liittovaltion huumesotavirasto, joka toimii Utahissa, Wyomingissa ja Coloradossa. Sen pitäisi periaatteessa olla neutraali asiantuntijaorganisaatio. RMHIDTA julkaisi raportin laillistamisen seurauksista mutta siihen on poimittu tilastoista ja tutkimuksista tarkoitushakuisesti lukuja, joita jopa esitetään muunneltuina. Raportin tarkoitus on saada ihmiset epäilemään laillistamisen onnistumista ja aivan aluksi siinä valehdellaan laillistamisen kannatuksesta Coloradon asukkaiden keskuudessa. Mielipidemittauksen mukaan kannatus on noussut jo 58%:iin mutta RMHIDTA:n raportti kertoo kannatuksen laskeneen 50%:iin, koska “ihmiset ovat alkaneet epäillä uuden politiikan tuloksia”.
Yhtenä esimerkkinä laillistamisen aiheuttamista ongelmista RMHIDTA:n raportti nostaa esille liikenneonnettomuuksien lisääntymisen. Raportissa ei kyseenalaisteta lainkaan sitä, kuinka merkityksellinen kannabispositiivinen testitulos on liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Liittovaltion tutkimuslaitos National Highway Traffic Safety Administration, NHTSA, julkaisi vuoden alussa helmikuussa raportin kannabiksen käytön ja liikenneonnettomuuksien yhteydestä eikä löytänyt mitään linkkiä laillistamisen ja liikenneonnettomuuksien lisääntymisen välillä.
Itse asiassa poliisi aloitti järjestelmällisen kannabiksen testaamisen onnettomuuksien tutkinnassa laillistamisen jälkeen sekä Coloradossa että Washingtonissa. Tämän takia laillistamista edeltävän ajan luvut on pitänyt päätellä jälkikäteen, mikä ei suinkaan lisää tutkimusten luotettavuutta. Liikenteessä on paljastunut enemmän kannabispositiivisia tuloksia, mutta liikenneonnettomuudet vähenevät pitkällä aikavälillä, eikä laillistaminen ole siten johtanut mihinkään onnettomuuksien piikkiin, minkä pitäisi olla se pääasia.
Kieltolakilobbyn toimintatapa alkaa muistuttaa taistelua tuulimyllyjä vastaan. Tuoreimman Pew-mielipidemittauksen mukaan 57% amerikkalaisista kannattaa kannabiksen laillistamista ja enää vain 37% vastustaa sitä.
Bob Dylanin sanoin emme enää tarvitse meteorologia kertomaan tuulen suunnan kääntyneen. Tämän ovat myös osavaltioiden lainsäätäjät huomanneet ja seuraava laillistamisaalto on odotettavissa sieltä suunnalta. Kentuckyn osavaltion kongressi käsittelee senaattori Perry Clarkin tekemiä lakialoitteita, joilla pyritään laillistamaan hampun ja kannabiksen kaikki käyttö. Delawaren osavaltion senaattori Margaret Rose Henry on laatinut osavaltion kongressille lakialoitteen, jonka odotetaan tulevan käsittelyyn tammikuussa 2017. Lääkekäytön laillistaneet osavaltiot höllentävät liian tiukkoja rajoituksiaan, ja mm. Connecticutin osavaltion kuvernööri Dannel P. Malloy hyväksyi lokakuussa kannabiksen lääkekäytön alle 18 vuotiaille sallivan lain. Paikallistasolla yhä useammat maakunnat ja kaupungit dekriminalisoivat käytön ja hallussapidon omaan käyttöön.
Kieltolaki on vielä vahvoilla: yli puolet ns. huumepidätyksistä koskee kannabista, ja vuonna 2014 Yhdysvalloissa pidätettiin yli 700 000 ihmistä kannabiksesta, heistä 90% pienen määrän hallussapidosta. Afroamerikkalaisilla ja latinoilla on paljon suurempi todennäköisyys joutua pidätetyksi kuin angloamerikkalaisilla. Vuonna 2015 lainvalvojat pidättivät yli 570 000 ihmistä pienimuotoisesta kannabiksen hallussapidosta omaan käyttöön, mikä on enemmän kuin kaikki väkivaltapidätykset (murhat, tapot, raiskaukset, pahoinpitely) yhteensä. Tämä on koko ongelman ydin: vääriin uhkakuviin perustuva lainvalvonta on vienyt yhteiskunnan resurssit vääriin kohteisiin.
Lähde: New York Times 13.10.2016, Human Rights Watch 12.10.2016, Reason 6.10.2016, NORML 3.10.2016, Weed News 23.9.2016, Forbes 17.9.2016, Reason 16.2.2015
Reason TV 23.8.2016: Drug Policy Alliance, DPA, Kalifornian osaston johtaja Lynne Lyman.
CBS 12.10.2016: myös kieltolain kannattajilla on asiaa!
Lähetä kommentteja (Atom)
0 comments:
Lähetä kommentti